| |
Lataa PDF »
Kuopiossa tehdään uraauurtavaa kehitystyötä pelastustoiminnan johtamisen oppimisen edistämisessä. Pelastusopiston johtoautossa käytetään SMART Technologiesin tekniikkaa ainutlaatuisesti Suomessa.
Monipuoliset toimintaympäristöt Pelastusopistolla
Pelastajan ja hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelmat sisältävät paljon harjoittavaa opetusta, kuten palojen sammutusta, kemikaalivahinkojen torjuntaa, pelastustehtäviä ja loukkaantuneiden ensihoitoa.
Pelastajilla tärkeä opiskeluympäristö on opiston 23 hehtaarin harjoitusalue koulutuskenttineen, hätäkeskuspäivystäjille simulaattoriympäristö. Opiskeluympäristöt vastaavat työelämän olosuhteita.
Pelastustoimen johtajan vastuulla on tilanteen kokonaishallinta, johto ja viestintä. Pelastustoiminnan johtamistaitojen oppimiseen on Pelastusopistolla kehitetty simulaatio-opetusta ja siihen liittyvää virtuaalista toimintaympäristöä. Toimintaympäristönä ovat mm. johtamissimulaattori ja johtamisautossa erilaiset laitteet ja ohjelmistot, kuten SMARTin näytöille suunnittelemaa kosketuspintaa. Yhteistyötä ovat olleet tekemässä muun muassa Avek Esitysratkaisujen Toni Hynninen, Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen, vanhempi opettaja Tapio Neuvonen ja atk-suunnittelija Timo Rissanen.
– Kriisitilanteiden, kuten onnettomuusharjoitusten, suunnittelu ja toteuttaminen vievät aikaa ja rahaa. Oppilaitoksen rooliin sopii luontevasti kehittää ja hakea oppimista tukevia uusia tapoja testata ja läpikäydä tositilanteita kustannustehokkaasti. Olemme tehneet useita vuosia töitä johtamissimulaatioiden kehittämiseksi, toteaa Timo Rissanen.
Ainutlaatuinen SMART Board -tekniikka palvelee pelastustoimen johtoautossa
Pelastusopiston käytössä on muun muassa johto- ja sammutusautoja, säiliö-, kalusto-, vahingontorjunta- ja pelastussukellusautoja sekä ambulansseja. Johtoautossa on Suomen oloissa ainutlaatuista pelastustoimen johdon käyttöön suunniteltua ja toteutettua
SMARTin näytöille toteutettua kosketuspintaa. Pinnan avulla käytetään mm. Word, Firestudio, karttasovellus ja Excel-pohjaisia sovelluksia.
Johtoautossa käytettävä SMARTin näytöille tarkoitettu kosketuspinta poikkeaa tavallisesta SMART Board -interaktiivisesta taulusta oleellisella tavalla. Tavallisessa SMART Boardissa kuva projisoidaan kosketusherkälle valkoiselle taululle. Johtoautossa käytetään näyttöä ja sen edessä infrapunaverhoa kosketuksen tunnistamiseen.
Pelastusopiston Matti Honkanen istahtaa johtoauton pelastustoimen johtajan tuolille ja kytkee tietokoneen päälle. Pian johtoauton takaseinän SMARTin kosketuspinnan näytöllä vilisee tilannepäiväkirjaa, lehdistötiedotetta, satelliitti- ja pohjakaaviokuvaa, joita Honkanen käsittelee kosketuksella.
– Pelastustoimen johtajan on helppo pitää johtotiimi ajan tasalla. Vaikka toimijoita on paljon, niin kokonaiskuva pysyy tehokkaasti hallinnassa näytön kosketuspinnan avulla. Tilanteen kannalta tärkeät dokumentit ja tilannekatsaukset saadaan jatkojalostettua ja jaettua eri viranomaisille näyttöpinnan avulla, esimerkkinä mainittakoon vaikka lehdistötiedotteiden välittäminen sähköisesti medialle.
– SMARTin näyttöpinnan avulla tilannekuvaa pystytään paremmin käsittelemään. Tilanteen edetessä vanhaa tietoa ei tarvitse pyyhkiä pois, tiedot voidaan tallentaa ja tarvittaessa ottaa uudestaan käyttöön. Korostaminen ja valmiiden symbolien käyttö on helppoa, kertoo Honkanen.
Johtoauton sisätiloissa mahtuu työskentelemään kerralla 5–6 henkeä. Markiisilla ja telttakatoksella saadaan johtoauton ulkopuolelle lisätilaa. Telttakatos suojaa viimalta, sateelta ja pakkaselta. Johtoautossa ovat tarvittavat atkvalmiudet ja satelliittipaikannus(gps) järjestelmä. Tiedonsiirtoa eri toimijoiden kesken voidaan helposti testata ja tutkia. Harjoitustilanteiden viestinnässä käytetään oikeaa tai simuloitua viranomaisradioverkkoa. Viranomaisverkon käyttö ei ole sidottu olinpaikkaan, harjoitukseen osallistutaan omilla toimipaikoilla.
– Isoissa pelastusharjoituksissa radiopuheenvuoroja voi olla 1000–1500.
Johtotiimille suodattuu kentältä oleellisin tieto, sanoo Honkanen.
– Työskentely SMARTin kosketuspinnalla on vuorovaikutteista, vaikka toimijat eivät ole fyysisesti samassa tilassa. Oppilaitoksena joudumme miettimään, miten oppimista tukevat ratkaisut vievät teknisiä ja taloudellisia resurssejamme.
Onneksi odotustilanteita ei tarvitse harjoitella. Kaikkien aikaa säästetään keskittymällä todellisiin riskikohteisiin, toteaa Timo Rissanen.
Savua ja liekkejä Pelastusopiston fire-studiolla
Vuodenvaihteessa 2009 Avek Esitysratkaisujen toimittama SMART-ratkaisu otettiin Pelastusopiston johtamissimulaatiossa opetuskäyttöön. Avek Esitysratkaisut koulutti keväällä 2009 ensimmäiset opettajat käyttämään SMART Board -tekniikkaa ja koulutukset jatkuvat kesätauon jälkeen syksyllä.
– Opettajat ja opiskelijat ovat omaksuneet nopeasti uusien opetusvälineiden käytön. Tekniikka ei ole varastanut huomiota oppimiselta. SMARTin tekniikassa on hyvää sen vuorovaikutteisuus. Tilanteisiin voidaan koska tahansa palata, kerrata tilanteet uudestaan läpi, tallentaa ne muistiin ja keskittyä olennaisiin toimintatapoihin. Notebookohjelmiston saa myös käyttöön muissa koneissa, kertoo Honkanen.
Matti Honkanen lisää SMART Boardin näytölle rakennuksen pohjakaavion ympäristöineen. Pian savupilvet leijuvat oletetuissa palokohdissa. Samanaikaisesti kahdella muulla näytöllä seuraamme, miten rakennuksen rappukäytävän eri kerroksissa liikutaan. Näytöllä olevat valokuvat luovat todellisen tunteen huoneistopalosta savuineen ja liekkeineen.
|
|
