| |
Kuopiossa tehdään uraauurtavaa kehitystyötä pelastustoiminnan
johtamisen oppimisen edistämisessä. Pelastusopiston johtoautossa
käytetään SMART Technologiesin tekniikkaa ainutlaatuisesti Suomessa.
Monipuoliset toimintaympäristöt Pelastusopistolla
Pelastajan ja hätäkeskuspäivystäjän
koulutusohjelmat sisältävät paljon
harjoittavaa opetusta, kuten palojen
sammutusta, kemikaalivahinkojen torjuntaa,
pelastustehtäviä ja loukkaantuneiden
ensihoitoa.
Pelastajilla tärkeä opiskeluympäristö
on opiston 23 hehtaarin harjoitusalue
koulutuskenttineen, hätäkeskuspäivystäjille
simulaattoriympäristö.
Opiskeluympäristöt vastaavat työelämän
olosuhteita.
Pelastustoimen johtajan vastuulla
on tilanteen kokonaishallinta, johto ja
viestintä. Pelastustoiminnan johtamistaitojen
oppimiseen on Pelastusopistolla
kehitetty simulaatio-opetusta ja
siihen liittyvää virtuaalista toimintaympäristöä.
Toimintaympäristönä ovat mm.
johtamissimulaattori ja johtamisautossa
erilaiset laitteet ja ohjelmistot,
kuten SMARTin näytöille suunnittelemaa
kosketuspintaa. Yhteistyötä ovat
olleet tekemässä muun muassa Avek Esitysratkaisujen Toni Hynninen, Pelastusopiston
yliopettaja Matti Honkanen,
vanhempi opettaja Tapio Neuvonen ja
atk-suunnittelija Timo Rissanen.
– Kriisitilanteiden, kuten onnettomuusharjoitusten,
suunnittelu ja
toteuttaminen vievät aikaa ja rahaa.
Oppilaitoksen rooliin sopii luontevasti
kehittää ja hakea oppimista tukevia uusia
tapoja testata ja läpikäydä tositilanteita
kustannustehokkaasti. Olemme
tehneet useita vuosia töitä johtamissimulaatioiden
kehittämiseksi, toteaa Timo Rissanen.
Ainutlaatuinen SMART Board -tekniikka palvelee pelastustoimen johtoautossa
Pelastusopiston käytössä on muun muassa
johto- ja sammutusautoja, säiliö-,
kalusto-, vahingontorjunta- ja pelastussukellusautoja
sekä ambulansseja.
Johtoautossa on Suomen oloissa
ainutlaatuista pelastustoimen johdon
käyttöön suunniteltua ja toteutettua
SMARTin näytöille toteutettua kosketuspintaa.
Pinnan avulla käytetään
mm. Word, Firestudio, karttasovellus
ja Excel-pohjaisia sovelluksia.
Johtoautossa käytettävä SMARTin
näytöille tarkoitettu kosketuspinta
poikkeaa tavallisesta SMART Board -interaktiivisesta
taulusta oleellisella tavalla.
Tavallisessa SMART Boardissa kuva
projisoidaan kosketusherkälle valkoiselle
taululle. Johtoautossa käytetään
näyttöä ja sen edessä infrapunaverhoa
kosketuksen tunnistamiseen.
Pelastusopiston Matti Honkanen istahtaa
johtoauton pelastustoimen johtajan
tuolille ja kytkee tietokoneen päälle.
Pian johtoauton takaseinän SMARTin
kosketuspinnan näytöllä vilisee tilannepäiväkirjaa,
lehdistötiedotetta, satelliitti-
ja pohjakaaviokuvaa, joita Honkanen
käsittelee kosketuksella.
– Pelastustoimen johtajan on helppo
pitää johtotiimi ajan tasalla. Vaikka
toimijoita on paljon, niin kokonaiskuva
pysyy tehokkaasti hallinnassa näytön
kosketuspinnan avulla. Tilanteen kannalta
tärkeät dokumentit ja tilannekatsaukset
saadaan jatkojalostettua ja jaettua eri viranomaisille näyttöpinnan
avulla, esimerkkinä mainittakoon vaikka
lehdistötiedotteiden välittäminen
sähköisesti medialle.
– SMARTin näyttöpinnan avulla tilannekuvaa pystytään paremmin käsittelemään. Tilanteen edetessä vanhaa tietoa ei tarvitse pyyhkiä pois, tiedot
voidaan tallentaa ja tarvittaessa ottaa
uudestaan käyttöön. Korostaminen ja valmiiden symbolien käyttö on helppoa, kertoo Honkanen.
Johtoauton sisätiloissa mahtuu työskentelemään
kerralla 5–6 henkeä. Markiisilla
ja telttakatoksella saadaan johtoauton
ulkopuolelle lisätilaa. Telttakatos suojaa
viimalta, sateelta ja pakkaselta.
Johtoautossa ovat tarvittavat atkvalmiudet
ja satelliittipaikannus(gps)
järjestelmä. Tiedonsiirtoa eri toimijoiden
kesken voidaan helposti testata ja
tutkia. Harjoitustilanteiden viestinnässä
käytetään oikeaa tai simuloitua viranomaisradioverkkoa.
Viranomaisverkon
käyttö ei ole sidottu olinpaikkaan, harjoitukseen
osallistutaan omilla toimipaikoilla.
– Isoissa pelastusharjoituksissa radiopuheenvuoroja
voi olla 1000–1500.
Johtotiimille suodattuu kentältä oleellisin
tieto, sanoo Honkanen.
– Työskentely SMARTin kosketuspinnalla
on vuorovaikutteista, vaikka toimijat
eivät ole fyysisesti samassa tilassa.
Oppilaitoksena joudumme miettimään,
miten oppimista tukevat ratkaisut vievät teknisiä ja taloudellisia resurssejamme.
Onneksi odotustilanteita ei tarvitse
harjoitella. Kaikkien aikaa säästetään
keskittymällä todellisiin riskikohteisiin,
toteaa Timo Rissanen.
Savua ja liekkejä Pelastusopiston fire-studiolla
Vuodenvaihteessa 2009 Avek Esitysratkaisujen
toimittama SMART-ratkaisu otettiin
Pelastusopiston johtamissimulaatiossa
opetuskäyttöön. Avek Esitysratkaisut
koulutti keväällä 2009 ensimmäiset
opettajat käyttämään SMART
Board -tekniikkaa ja koulutukset jatkuvat
kesätauon jälkeen syksyllä.
– Opettajat ja opiskelijat ovat omaksuneet
nopeasti uusien opetusvälineiden
käytön. Tekniikka ei ole varastanut
huomiota oppimiselta. SMARTin tekniikassa
on hyvää sen vuorovaikutteisuus.
Tilanteisiin voidaan koska tahansa palata,
kerrata tilanteet uudestaan läpi,
tallentaa ne muistiin ja keskittyä olennaisiin
toimintatapoihin. Notebookohjelmiston
saa myös käyttöön muissa
koneissa, kertoo Honkanen.
Matti Honkanen lisää SMART Boardin
näytölle rakennuksen pohjakaavion
ympäristöineen. Pian savupilvet leijuvat
oletetuissa palokohdissa. Samanaikaisesti
kahdella muulla näytöllä seuraamme,
miten rakennuksen rappukäytävän
eri kerroksissa liikutaan. Näytöllä olevat
valokuvat luovat todellisen tunteen huoneistopalosta
savuineen ja liekkeineen.
|
|
